It's gastronomy!

E:

Tasan kaksi viikkoa sitten oli ensimmäinen työpäiväni. 11 työpäivää takana päin ja niin paljon opittu uutta! Tietyt rutiinit ovat jo alkaneet muodostua ja päivä päivältä työ alkaa sujumaan paremmin. Väilllä mietin, että onpa hassua olla tälläisessä kohteessa töissä! Yleensä olen ollut hotelleissa ja etelänkohteissa turistin roolissa. On ollut hyvin mielenkiintoista nähdä murto-osa siitä, kuinka tämän kokoinen hotelli toimii! Töissä on mennyt pääasiassa hyvin, mutta välillä on todella rankkaa. Töissä joutuu seistä ja kävellä koko ajan ja kantamaan painavia asioita, kuten astioita. Mieltä kuormittaa välillä taas uudet asiat, jännitys ja paineet. Olen alusta asti saanut paljon tukea työkavereiltani ja olen arvostanut suunnattomasti sitä, että he ovat ottaneet huomioon sen että olen vasta harjoittelemassa. Kiitos heille siitä! Vertaistukea puolestaan saan Roosalta, joka on aivan samassa tilanteessa kuin minäkin. Ilman häntä en varmaan kestäisi olla täällä tai olisi ainakin paljon henkisesti rankempaa! Kiitos hänellekkin! :)

Kuva: Hotel Palm Beach

Kolmituntinen aamuvuoroni sujuu pitkälti saman kaavan mukaan. Aloitan päivästä riippuen kello 8 tai 9. Olen vuorosta ensimmäiset noin puolitoista tuntia tiskissä ja loput ajasta siivoan salin puolella ja autan kattaamaan lounasta varten. Tiskissä vastaan pääosin aterimista. Aterimien puhdistus käy jo aika sujuvasti. Aluksi kierrän salin puolella keräämässä likaiset aterimet. Ennen ja jälkeen pesun aterimet pitää huuhdella vedellä. Kun aterimet on pesun jälkeen huuhdeltu pesuvedestä, niiden päälle roiskutetaan etikkaa. Etikkaa käytetään huuhteluaineena, se poistaa viimeiset liat ja antaa aterimille kiiltoa. Etikkaiset aterimet laitetaan kuivauskoneeseen. Kun aterimet ovat kuivia ne lajitellaan. Kaikki veitset on vielä erikseen kiillotettava etikalla, jotta ne eivät ole tahraisia. Tämän jälkeen käyn katsomassa salin puolella puuttuuko jotain aterimia ja käyn tarpeen vaatiessa viemässä lisää. Tämä on työtehtäväni pääasiassa aamupaloilla ja buffeetiltoina. Silloin asiakkaat ottavat itse aterimia koreista, ja niitä kuluu paljon.

Iltavuoroni on 4,5 tuntia ja se on aina 18.00-22.30. Hotellissamme on itseasiassa jopa kolme eri ravintolaa; pääravintola, Esencia ja La Bodega. Itse työskentelen pääravintolassa. Illallinen on neljä kertaa viikossa a la carte –illallinen ja kolmesti viikossa buffeet. A la carte illat jännittivät etenkin aluksi paljon, koska ne ovat hyvin muodollisia ja tarjoilun on sujuttava etiketin mukaisesti. Aina ennen a la carte –illallista on pienimuotoinen palaveri, jonka esimies pitää meidän noin kolmenkymmen henkiselle tarjoilija kokoonpanollemme. Palaveri on tietysti espanjaksi, enkä kaikkea ymmärrä, mutta esimies käy läpi illan kulun. Hän tenttaa usein työntekijöiltä menún, joka pitää osata ulkoa. Lisäksi hän kertoo, jos esimerkiksi jollekkin asiakkaalle on etukäteen varattu jokin syntymäpäiväyllätys.

A la carte illallinen kulkee minun näkökulmastani yleensä näin: ennen asiakkaiden tuloa teen alkuvalmisteluja, kuten kiillotan viinilaseja tai sytytän kynttilöitä. Kun asiakkaat saapuvat, joku kollegani vie heille ruokalistat. Kun asiakkaat tilaavat juotavaa, käyn tarjoilemassa juomat heille. Aluksi vedenkin kaataminen lasiin asiakkaan edessä tuntui jännittävältä. Täytyi muistaa kaataa asiakkaan oikealta puolelta ja vasen käsi selän takana. Viinin kaataminen on yhä hieman jännittävää.

Kuva: Booking

Kun minä tai joku toinen on tarjonnut asiakkaalle juomat, käyn tarjoamassa heille sämpylöitä. Tarjoan leipää asiakkaan vasemmalta puolelta ja asiakas osoittaa, minkä sämpylän haluaa. Nostan asiakkaan toivoman leivän leipälautaselle haarukan ja lusikan avulla. Haarukan ja lusikan käyttöä ikään kuin pihteinä jouduin aluksi harjoittelemaan kovasti. Pahin pelkoni oli, että pudotan leivän esimerkiksi asiakkaan syliin! Näin ei ole vielä ainakaan päässyt onneksi käymään, mutta välillä leivän nappaaminen on hieman kömpelöä.

Yleensä kollegani hoitavat annosten tarjoilun, mutta joskus he antavat minulle annokset ja kertovat pöydän numeron. Sitä mukaan kun likaisia astioita kertyy, minä kerään ne pois. Yleensä a la carte –illan viimeisen tunnin olen tiskissä. Iltavuoron jälkeen saamme syödä jäljelle jääneitä ruokia illalliseksi, etenkin buffeetiltoina valikoima on laaja! Näin siis sujuu iltavuoro noin pääpiirteittäin. Oikein mukavaa on, varsinkin kun asiakkaat ovat yleensä hyvätuulisia lomalaisia. Tarjoilutilanteet jännittävät yhä, mutta ovat antavat hyvää kokemusta minulle tulevaisuutta ajatellen! Jos joku tilanne tuntuu liian ahdistavalta, voin sanoa siitä rehellisesti työkaverille, joka hoitaa homman kanssani ja auttaa.

Kuva: Booking

Aluksi varsinkin paineita lisäsi se, että kyseessä on viiden tähden hotelli, ja asiakkaat odottavat varmasti hyvää palvelua. Lisäksi meillä on Roosan kanssa täällä neljän viikon koeaika. Koeajasta on nyt tasan kaksi viikkoa jäljellä. Olen hyvin ylpeä meistä molemmista! Olemme olleet todella reippaita ja avoimin mielin täällä! Uskon ja toivon, että pärjäämme ja saamme olla täällä loppuun saakka, monta kokemusta rikkaampina!

Kuva: Hotel Palm Beach